Mitä on hakkerointi?

Mitä on hakkerointi?

Oletko huolissasi netissä surffailun turvallisuudesta? Pelkäätkö tietojesi päätyvän vääriin käsiin tai tiliesi joutuvan kaapatuiksi? Luotamme nykyään teknologiaan elämämme monilla osa-alueilla ja siksi onkin tärkeää ymmärtää, mitä hakkerointi itse asiassa on ja miten tietoverkkorikollisilta voi suojautua. Tässä artikkelissa puhumme muun muassa hakkeroinnin eri muodoista ja annamme vinkkejä siihen, millä hakkerien kynsiin joutumisen voi parhaiten välttää.

Hakkerointi ei ole aina rikollista toimintaa

Sanalla ”hakkerointi” on hyvin kielteinen leima, sillä se liitetään yleensä yksinomaan tietoverkkorikollisuuteen. Käytännössä hakkeroinnilla tarkoitetaan kuitenkin vain järjestelmän tai tietoverkon heikkouksien tunnistamista. Hakkeri taas on kaikkein yksinkertaisimmillaan tietotekniikkaan ja ohjelmointiin syvällisesti perehtynyt henkilö, joka käyttää tietojaan jonkin ongelman ratkaisemiseen.

Monet yritykset ja jopa hallitukset turvautuvat niin sanottuun eettiseen hakkerointiin, josta käytetään myös nimiä penetraatiotestaus ja White Hat. Tällaiset hakkerit palkataan testaamaan järjestelmien haavoittuvuuksia ja lisäämään näin käytettyjen verkkojen turvallisuutta. Nämä eettiset hakkerit tutkivat organisaation IT-infrastruktuuria hyödyntämättä kuitenkaan löydettyjä porsaanreikiä tai suorittamatta haitallisia toimia.

On siis totta, että hakkerointia voidaan käyttää häijyihin tarkoituksiin. Se voi kuitenkin myös auttaa organisaatioita suojautumaan verkkouhkia vastaan tai saada aikaan mahdollisesti mullistavia muutoksia tietotekniikan maailmassa yleensä. Näistä muutoksista hyötyvät esimerkiksi lisensoidut nettikasinot, jotka pyrkivät parhaansa mukaan huolehtimaan pelaajiensa tietoturvasta. Tämän hetken parhaista online-kasinoista voit lukea lisää seuraavasta osoitteesta: uudetnettikasinot.io

Hakkeroinnilla tavoitellut hyödyt vaihtelevat

Puhutaanpa sitten hakkeroinnin laittomista muodoista. Mitä nämä niin kutsutut Black Hat -hakkerit yrittävät saavuttaa, kun he harjoittavat tällaista toimintaa? Hakkereiden tavoittelemat hyödyt vaihtelevat, mutta laiton hakkerointi sopii yleensä johonkin alla olevista kategorioista. Tutustutaanpa tarkemmin kuhunkin niistä.

Hakkerointi taloudellisen hyödyn saamiseksi

Yksi yleisimmistä syistä hakkerointiin on taloudellisen hyödyn tavoittelu. Hakkerit voivat käyttää taitojaan petoksen tai identiteettivarkauden toteuttamiseen ja käyttää sitten näitä tietoja päästäkseen käsiksi pankkitileihin, luottokortteihin ja muihin taloudellisiin resursseihin. He voivat myös yrittää kiristää uhreilta rahaa uhkaamalla luovuttaa arkaluonteisia tietoja, elleivät he saa maksua. Tämäntyyppistä toimintaa kutsutaan usein tietoverkkorikollisuudeksi ja se voi olla tuhoisaa sekä yksityishenkilöille että organisaatioille, jotka joutuvat näiden rikollisten uhriksi.

Yritysvakoilu

Toinen laittoman hakkeroinnin muoto on yritysvakoilu. Tätä harjoittavat hakkerit työskentelevät jonkin yrityksen palveluksessa ja tunkeutuvat kilpailevan yrityksen verkkoon varastaakseen liikesalaisuuksia tai muita omistusoikeudellisia tietoja. Yritykset investoivat usein miljoonia euroja tai dollareita tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joten kun joku varastaa nämä tiedot, ne joutuvat huomattavan epäedulliseen kilpailuasemaan markkinoilla. Se vahingoittaa myös yrityksen mainetta, sillä asiakkaat saattavat menettää luottamuksensa yrityksen kykyyn suojella luottamuksellisia tietoja.

Valtion tukema hakkerointi

Jotkut hakkerit työskentelevät valtioille ja tällaisen hakkeroinnin tarkoituksena on tunkeutua muiden maiden tai poliittisten vastustajien järjestelmiin. Nämä operaatiot kohdistuvat yleensä hallituksiin tai suuryrityksiin ja niiden tarkoituksena on varastaa esimerkiksi henkistä omaisuutta tai sotilaallisia salaisuuksia, jotka voisivat antaa etua maailmanlaajuisissa konflikteissa tai taloudellisessa kilpailussa. Hyökkäykset ovat ajan myötä kehittyneet yhä pidemmälle ja niillä voidaan todella vaikuttaa oikean maailman tapahtumiin.

Hakkeroinnin historia

Käsite ”hakkerointi” syntyi ensimmäisen kerran MIT:ssä 1950-luvulla. Tech Model Railroad Clubiin kuuluvat opiskelijat käyttivät termiä kuvaamaan ”teknisen ongelman luovaa ja innovatiivista ratkaisemista”. 1960-luvulla samat opiskelijat alkoivat kokeilla tietokoneita ja keksiä tapoja saada ne toimimaan paremmin. Tässä varhaisessa versiossa hakkeroinnissa ei niinkään ollut kyse järjestelmiin murtautumisesta, vaan pikemminkin teknologian mahdollisuuksien rajojen ylittämisestä.

Kun tietokoneet yleistyivät yritysten ohella myös kodeissa 1980-luvulla, lisääntyi samalla tietoisuus tietoturvasta. Hakkerit alkoivat löytää tapoja murtautua järjestelmiin ja organisaatiot alkoivat palkata myös omia hakkereitaan suojellakseen järjestelmiään. Tänä aikana termi ”hakkeri” alkoi saada negatiivisen sävyn; sen sijaan, että sillä olisi viitattu ihmisiin, jotka tutkivat teknologian rajoja, sillä viitattiin nyt ihmisiin, jotka murtautuivat järjestelmiin ilman lupaa.

Nykyään hakkerointi on monimutkaisempaa kuin koskaan ennen. Internetin käyttäjien alati lisääntynyt määrä ja maailmamme digitalisoituminen on avannut hakkerien tutkittavaksi aivan uuden maailman, jossa on miljoonia toisiinsa kytkettyjä laitteita ja laajoja tietoverkkoja, joita voidaan manipuloida loputtomasti.

Hakkerointi on kehittynyt moniin eri suuntiin, yritysvakoilusta identiteettivarkauksiin – ja kaikki ne ovat mahdollisia sellaisen teknologian avulla, jota ei vuosikymmeniä sitten voitu edes kuvitella. Lisäksi hakkerien käyttämät työkalut ja menetelmät ovat kehittyneet valtavasti, mikä on tehnyt arkaluonteisten tietojen hankkimisesta entistä helpompaa niille, joilla on pahansuopia aikeita.

Onko minut hakkeroitu?

Hakkeroinnista lukiessa saattaa mieleen hiipiä pelko siitä, että vaikkapa oma sometili tai tietokone olisikin huomaamatta hakkeroitu. Verkkorikollisen kohteeksi joutumisen voi kuitenkin havaita tarkkailemalla tiettyjä asioita ja huomaamalla muutokset. Katsotaanpa joitakin seikkoja, jotka antavat vihjeen tilisi tai laitteesi vaarantumisesta.

Epätavallinen toiminta tileilläsi

Sosiaalisen median, sähköpostisi tai muun tilisi hakkeroinnista kertoo selvää kieltä siellä tapahtuva epätavallinen toiminta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tuntemattomista paikoista tapahtuvia kirjautumisia tai tiliasetusten muutoksia. Verkostoosi kuuluvat ihmiset saattavat myös saada sinulta kummallisia viestejä, joita et muista lähettäneesi. Jos huomaat epäilyttävää toimintaa, vaihda salasanasi välittömästi ja pyydä tarvittaessa apua palveluntarjoajaltasi.

Selaimesi toimii poikkeavalla tavalla

Jos selaimesi alkaa käyttäytyä epänormaalisti, kuten näyttää outoja virheilmoituksia tai uudelleenohjata sinua väärille sivuille täysin yllättäen, on mahdollista, että joku on asentanut järjestelmääsi haittaohjelmia. Hyvällä identiteettivarkauksia vastaan toimivalla ohjelmistolla voit tunnistaa tällaiset ongelmat ja päästä hakkerista eroon.

Tietokoneen suorituskyvyn muutokset

Mikäli tietokoneesi ryhtyy yhtäkkiä toimimaan tavallista hitaammin tai kaatumaan usein, tämä voi olla merkki siitä, että järjestelmääsi on päässyt jotakin haitallista. Hakkerit käyttävät usein haittaohjelmia päästäkseen tietokoneisiin ja verkkoihin ilman, että virustorjuntaohjelmat havaitsevat niitä. Jos huomaat suorituskyvyssä selittämättömiä muutoksia, skannaa koneesi haittaohjelmat tunnistavalla ohjelmistolla ja ota tarvittaessa yhteyttä ammattilaiseen.

Suojaudu hyökkäyksiltä

Olitpa tietotekniikan suhteen sitten täysin noviisi tai jo kokeneempi käyttäjä, on sinulla todennäköisesti vielä tehtävää hakkereiden hyökkäyksiltä suojautumiseksi. Perusasioiden ohella on myös joitakin ylimääräisiä toimenpiteitä, joilla omaa tietoturvaa voi merkittävästi parantaa.

Laita perusasiat kuntoon

  • Pidä ohjelmistosi ajan tasalla. Tämä sisältää kaikki laitteet, mukaan lukien älypuhelimet, kannettavat tietokoneet ja tabletit.
  • Määritä yksilölliset salasanat jokaiselle omistamallesi tilille. Muista lisäksi vaihtaa oletuskäyttäjänimet ja salasanat älykkäitä kodin laitteita tai reitittimiä asentaessasi.
  • Älä napsauta epäilyttäviä mainoksia tai outoja linkkejä. Ne saattavat johtaa haitallisille sivustoille tai käynnistää latauksia, jotka voivat sisältää laitettasi vahingoittavia tai tietojasi varastavia haittaohjelmia ja viruksia.
  • Vieraile vain TLS-salausta käyttävillä sivustoilla. Tunnistat ne osoitteen HTTPS-alkuisuudesta tai lukon kuvasta osoitepalkin vieressä.
  • Vältä käyttämästä julkisia tietokoneita liian henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen. Älä esimerkiksi kirjaudu verkkopankkiin tai syötä luottokorttitietojasi.

Lisää ylimääräinen turvakerros

  • Lataa sovellukset ja ohjelmistot vain virallisista, niin sanotuista ensimmäisen osapuolen lähteistä. Tämä tarkoittaa joko mobiililaitteesi sovelluskauppaa tai tietokoneiden kohdalla ohjelmiston kehittäjän virallista sivustoa.
  • Asenna virustentorjuntaohjelma kaikille laitteillesi ja päivitä se säännöllisesti. Saatavilla on useita täysin ilmaisia ja silti hyvin suojaavia ohjelmia, kuten vaikkapa jotkin Avastin tuotteet. Mikäli päädyt kuitenkin maksulliseen versioon, on hyödyllistä tietää, kuinka Avast-tilauksen voi peruuttaa.
  • Harkitse VPN-yhteyden hankkimista. VPN:n avulla voit surffailla nimettömästi ja salatusti myös julkisia Wi-Fi-yhteyksiä käyttäen, samalla sijaintisi piilottaen.
  • Käytä salasanojen hallintaohjelmaa. Salasanojen tallentaminen selaimeen on kätevää, mutta vaarallista. Hallintaohjelman avulla voit luoda vahvoja salasanoja ilman huolta niiden unohtumisesta tai päätymisestä vääriin käsiin.
  • Käytä kaksivaiheista todennusta kirjautumisissasi. Tämä on erittäin suositeltavaa sekä sosiaalisen median että muiden tärkeiden verkkosivustojen käytössä.
  • Ole tietoinen verkkourkinnan eri menetelmistä. Verkkourkinta, tietojenkalastelu tai phishing on yleisin tapa, jolla sähköpostihuijaukset, identiteettivarkaudet ja muut kyberrikokset toteutetaan. Tällaiset hyökkäykset on usein helppo torjua, kun ne vain osaa tunnistaa.