Lohkoketjuteknologiasta povataan paljon ja sen ennustetaan mullistavan internetin ja datan teknologiaa. Konkreettisia sovelluksia on toistaiseksi vähän ja se ei tunnu olevan suuren yleisön tietoisuudessa. Tarkastelemme tässä artikkelissa sen mahdollisuuksia tarkemmin.
Tietosi on periaatteessa muutaman yrityksen hyppysissä. Google tietää hakusi ja Facebook kiinnostuksen kohteesi ja kaverisi. Katsot televisiota Netflixistä ja shoppailet Amazonissa. Näillä yrityksillä on tietoa sinusta, joita et omista. Tämän pohjalta voidaan pohtia, jos kaikki data olisikin henkilön omassa hallussa.
Se löytyisi omalta tietokoneeltasi tai kryptattuna tietokannasta. Voit halutessasi antaa yritykselle luvan päästä niihin käsiksi – korvausta vastaan. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tämän, jolloin sen voi mullistaa nykyistä tapaamme toimia verkossa.
Se on herättänyt mielenkiintoa viime aikoina ja siitä kaavaillaan seuraavaa tietotekniikan mullistajaa. Lohkoketjuteknologia on tuttua kryptovaluutoista, jotka ovat digitaalista valuuttaa. Jotkut epäilevät lohkoketjua vain hypeksi, jonka konkreettiset näytöt jäävät verrattain pieniksi. Kryptovaluuttojenkin tulevaisuutta epäillaän, vaikka niitä on olemassa jo tuhansia. Niiden ympärille on tullut myös niin sanottuja meemivaluuttooja, joista tunnetuin esimerkki lienee Dogecoin.
Historia ulottuu 30 vuoden päähän
Lohkoketju on luultua vanhempi ilmiö ja sen juuret juontavat jopa 1990-luvulle asti. Silloin tutkijat pohtivat ratkaisua, jossa digitaalisten dokumenttien muokkaushistoria voitaisiin varmistaa ja pitää samalla sisältö salattuna. Ratkaisu hahmotettiin ketjuksi, jonka muodostavat dokumenttien tiivisteet. Ketjua jaettaisiin satunnaisille käyttäjille, jotka aikaleimaisivat sen.
Kaikki näytti lupaavalta, kunnes eteen tuli tilanpuute. Sen jälkeen sisällytettiin tiivistepuu, jonka avulla tiivisteet voidaan koota yhteen. Tästä muodostuisi uusi tiiviste. Tiivisteet laitettaisiin siis lohkoon, joka asetetaan lohkoketjun jatkeeksi. Jokainen lohko viittaisi edelliseen lohkoon, jolloin muodostuu muuttumaton ketju. Ja näin lohkoketjun konsepti oli valmis.
Seuraavan askeleen otti Bitcoin
Konsepti oli siis olemassa, mutta se saatiin käytännön tasolle ensimmäisen kerran vasta parikymmentä vuotta sen jälkeen. Satoshi Nakamoto -niminen hahmo julkaisi artikkelin, joka käsitteli Bitcoinia. Raportissa sanottiin sen olevan sähköinen valuutta järjestelmä, joka perustuu vertaisverkkoon.
Nakamoto linjasi julkaisussaan maksujärjestelmän konseptin, joka toimisi ilman välikäsiä. Artikkelissa kerrottiin myös sen teknisistä yksityiskohdista. Muutama kuukausi myöhemmin julkaistiin maailman tunnetuin ja suurin kryptovaluutta, Bitcoin.
Bitcoinin synty oli käänteentekevä tapaus, koska siitä tuli ensimmäinen kryptovaluutta, joka ei tarvinnut luotettavaa hallinnoijaa. Lohkoketjun ansiosta pankkia ei tarvittu vahvistamaan tapahtumia. Se ratkaisi myös virtuaalivaluuttojen haasteen, jossa yksi token kopioidaan ja käytetään monta kertaa.
Bitcoin on tunnetuin ja suurin kryptovaluutta, mutta virtuaalivaluuttojen markkinat ovat kehittyneet kymmenen vuoden aikana valtavasti. Nykyään digivaluuttoja on tuhansia ja joiden arvot ovat nousseet kohisten. Toisaalta kryptovaluutat ovat saaneet kritiikkiä ailahtelevuudestaan ja energiatehokkuudestaan. Myös sääntelyn puute ja rahanpesuongelmat huolettavat.
Kasvava kiinnostus 2020 lukua kohden
Bitcoin onnistui näyttämään, että lohkoketjuteknologia toimii. Kiinnostus laahasi kuitenkin jokseenkin perässä, koska uusi teknologia alkoi saada huomiota kryptojen ulkopuolella vasta kymmenen vuoden jälkeen. Kun kiinnostus alkoi saada myötätuulta, alkoi se levitä toden teolla.
Voidaan puhua jopa lohkoketjun huumasta, jolla on sangen paljon yhtymäkohtia 2000-luvun alun it-kuplaan. Lohkoketjuteknologian ajatellaan mullistavan lähes kaiken perinteisen liiketoiminnan. Sen uskotan muuttavan esimerkiksi pankkialaa, terveydenhuoltoa, logistiikkaa, vakuutuksia ja jopa äänestämistä ja vedonlyöntiäkin. Suuret lupaukset saavat paljon rahaa, mikä on synnyttänyt tietynlaisen huuman.
Taidetta lohkoketjussa
Yksi tämän hetken kuumista perunoista on NFT, joka liittyy tapaamme omistaa ja käydä kauppaa digitaalisella taiteella. Se hyödyntää niin ikään lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla teoksen aitous ja uniikkius voidaan todentaa. Sekin elää tietynlaista huumaansa ja osa arvelee sen kompastuvan kuplaansa.
Tulevaisuus paljastaakin mielenkiintoisella tavalla, mihin lohkoketjuteknologia asettuu. Käytämmekö sitä todella jokapäiväisessä elämässämme ja mullistaako se tapaamme toimia verkossa? Vai tuleeko kenties tilalle jotain muuta, josta emme edes vielä tiedä? Molemmatkin vaihtoehdot voivat olla mahdollisia – tulevaisuudesta kun ei koskaan tiedä.